Wednesday, April 26, 2006

Gårdagens fånge

Arkena postiluukusta kolahtavat Gigantin ja Bauhausin jo Suomesta tutut esitteet, tosin ruotsinkielellä varustettuna, saavat olon tuntumaan kotoisaksi. Samoin katukuvassa kyltit, H&M ja Stadium, sekä sateinen ja takatalvinen kevätsää auttavat tuntemaan tämän melkein kuin kotipaikkakunnaksi. Päätin kuitenkin ottaa esille joitakin eroja, jotka eivät ole niin materiaalisia kuin edellä mainitut.

Rakentava keskustelu, joka pyrkii näkemykseni mukaan kompromissiin tai muutoin yhteisen jaetun näkemyksen syntymiseen, on tavanomaisempaa täällä näiden muutaman viikon kokemuksen perusteella. Lopputulosta ei voi tehdä/päättää/ilmaista kulkematta matkaa, joka lopputulokseen vie. Tämä polun käsite on tuttu monesta filosofiastakin ("ei lopputulos, vaan matka"), joka ilmenee myös tutkimustyössä. Täällä suositaan lisensiaatin töiden tekemistä, sen takia että se on hyvä tapa saada paketoitua tekemäänsä työtä ennen varsinaista koetosta eli väitöskirjan kirjoittamista. Suomalaiset voisivat nähdä lisurin lisätyönä, täällä se tarkoittaa oman tieteellisen työn jatkojalostamista ja jäsentämistä.

Kyllä sitä mainosbrosyyreiden sekä sään lisäksi muutakin samanlaista löytyy - Vappu juhlitaan - tosin ehkä Tamperetta rankemmin. Opiskelijat ympäri Ruotsia kerääntyvät tänne chillailemaan, juhlimaan ja laskemaan jokea tekemillään härveleillä. Vapunviettoon näyttää kuuluvan myös yliopiston pihalla pelattava släptti. Näyttää sille että suuri osa meidän suomalaisten perinteistä saattaakin olla kotoisin Ruotsista...Hernekeittoa ja pannukakkua saa, nääs, torstaisin!



Splättiä yliopiston pihalla (Paintball is one of the university student's 1st of May traditions in Uppsala)

Ehkä suomalaisia vaivaa todellakin naapurikateus - varsinkin kun huomioidaan, että sille on todennäköisesti hyvät syytkin historiassamme. Onhan trekrunor vienyt kullan monesti riipaisevan rankasti leijonien edestä ja toisaalta sivistyksenkin alkulähteet ovat lahden länsipuolella. Ei ihme, että on paasattu pakkoruotsista vapauttamista, mutta toisin ilmaistuna ruotsinkieli on syvimmältä olemukseltaan ollut sivistyskieli suomalaisille. Jotka kateusmäärää voidaan nostaa vielä asteen verran, totean vielä että täällä osataan englantiakin paremmin kuin Suomessa. Mutta toisaalta - säässä ei ole juuri kehumista, mutta missäpä olisi.

Monday, April 24, 2006

Från Karasek-Theorell till Csikszentmihalyi

Näin on saatu alkuun kahden kuukauden Uppsalan reissu, joka siis liittyy osana projektiin jossa työskentelen Tampereen teknillisellä yliopistolla. Asustelen aivan keskustan tuntumassa mukavassa kolosessa, josta töihin, Uppsalan yliopiston Människa-Datorinteraktionin laitokselle, on noin kolmisen kilometriä. Sanoivat töissä, että käveleminen vie liikaa aikaa ja on kuulema epäkäytännöllinen tapa liikkua Uppsalassa. Ostin sitten kirkuvanpunaisen fillarin. Nääh...kuulema Uppsalassa fillarisi varastetaan ennemmin tai myöhemmin. Todennäköisyys sille, että se varastetaan kahden kuukauden aikana toivottavasti on pieni. Ajattelin kiinnittää sen ketjulla aina viereiseen pyörään kiinni. Toisekseen ajattelin parkkeerata sen aina paremman fillarin viereen, joka on mukavampi anastuskohde. Nyt työasioihin päästään nopsasti ja mukavasti.

Expeditio, jos nyt näin leikkisästi sitä kutsuisi, suuntautuu kohti työn mukavuutta, jota voidaan hallita parantamalla tilannetajua sekä huomioimalla Karasek-Theorellin näkemys mielyttävän työn alueesta. K-T:n mukaan subjektiivisesti koetun työn vaatimuksien ja työntekijän subjektiivisesti koetun hallinankokemuksen välillä on yhteys. Kovat työn asettamat vaatimukset kuten suuri määrä työtehtäviä sekä aikapaineet johtavat stressiin, mikäli hallinnankokemus puuttuu. K-T:n malliin on yhdistetty myöhemmin sosiaalisen tuen ulottuvuus. Työntekijän taustalla olevan hyvä sosiaalinen tuki saa hänet mieltämään koetun stressin alhaisemmaksi kuin ilman tukea. Toisaalta sosiaalisen tuki voi olla myös stressin aiheuttaja. Alla vielä kuvatus. Jos et saanut mitään tolkkua, ei se mitään, sitten voit kysyä lisää tai lähettää kommentin.


Koetun tuen oikeassa suhteessa vaateisiin on myös koettu kontrolli hyvä (ulkokehä) ja työ on mielekästä. Karasek ja Theorell tutkivat alunalkaen stressaavan työn vaikutusta sydämeen ja totesivat että huono tuki, alhainen koettu kontrolli ja suuret vaatimukset aiheuttivat fyysisiä oireita. Flow-kokemukselle (M.Csikszentmichalyi) on mielestäni paremmat olemassa olon mahdollisuudet kun tuke ja kontrolli ovat olemassa. Myös M.Csikszentmichalyi painottaa kontrollin tunteen tärkeyttä.

Olen tutustunut toistaiseksi vähänlaisesti nähtävyyksiin, joten en liitä mukaan mitään hienoja valokuvia kuvankauniista ja keväisestä Uppsalasta, jossa puut silmuilevat ja pilkahtelevat vihreitä pieniä lehtiä. Mutta sen sijaan, tutustuin keksipakettiin, jossa on mukavasti braillekirjoituksella sisältö.

Braillea keksipaketissa

Ei hassumpaa eräänlaista saavutettavuutta ja käytettävyyttä tuokin, mutta eiköhän nykypäivänä jo voida kehitellä tehokkaampia tietoteknisiä välineitä myös sokeille tai osittain sokeutuneille ostoksien suorittamista varten. Emme voi olettaa puolisokeiden vanhuksien opettelevan braillea, jos meidän nuortenkin on joskus niin tuskallista raahautua tenttikirjojen pariin.

Takaisin sorvin ääreen etsimään tietoa mukavasta työstä ja toisaalta siitä miten stressaavia tekijöitä voidaan vähentää erilaisten käyttöliittymien kautta tapahtuvassa työskentelyssä.