Ahvenanmaalla visiitillä

Ruotsin reissulta on palattu takaisin Suomeen. Ja pienoiseen sähläykseen meni ensimmäinen kuukausi. Nyt alkaa olla taas asiat sillä mallilla, että energiaa riittää harrastuksille. Muuttaminen ja remontointi voivat sitten olla täyttä kaaosta. Kaaosmittarini näytti aseikolla 0-10 jo lukemaa 6; jääkaapista oli vaikea löytää ruokaa siirtämättä 10 tavaraa tieltä päästäkseen jääkaapille saakka sen lisäksi, että jääkaapille menon keskeytyi jatkuvasti = +1 aste edelliseen.

Ehdin viettää jo kesälomaakin, jonka aikana tutustuin Ahvenanmaahan fillarilla. Reissun aikana paljastui, että saarella eletään "eilistä"; Mannermaalainen Hesari tuodaan saarelle päivän myöhässä. Ah, mikä ihanuus olikin saada Turun juna-asemalla päivän Hesari käsiin. Kaupat saaristossa olivat osittain kuin 80-luvulta. Muistan pienenä asioineeni isäni kanssa samankaltaisessa kyläkaupassa kuin esimerkiksi eräs kauppa Brändön saarella. Kaikkea perustavaraa löytyi aina näkkileivästä muttereihin. Perustavaraa, ei siis mitään erikoistuotteita, joita saa vaikkapa kolmen koon marketista.

Saaristo on sen verran pienikokoinen, että fillari on sovelias kulkuväline. Tosin jostakin esitteestä sain virheellisen tiedon siitä, että Ålanti olisi tasaista maastoa. Ehkä se ei Norjaakaan ole, mutta kyllä siellä niitä mäkiäkin on. Päivämatkaksi tuli noin 30-50 km, joka vaikutti ihan soveliaalle matkalle. Aikaa jäi myös muuhun kuin polkemiseen. Maarianhaminan leirintäalue ja Mariebad ovat mainioita palveluiltaan. Myös Brändön campingalue ansaitsee erikoismaininnan ystävällisen ja monipuolisen palvelun tarjoavana edullisena leirintäalueena. Tosin maa Brändössä oli kivikkoista, ja teltanpystytys varsin haasteellista.

Silmiinpistävin asia oli Ruotsin lipun runsas liputus. Siellä missä salkoon oli nostettu sinivalkoinen ei viereltä oltu unohdettu naapurimaan sinikeltaista.

Matkan loppupuolella, Turussa, tahaton tilannekomiikka yllätti:
Epäilyttävännäköinen mies lähestyy suojatien yli ystävääni.
- Missä täällä on lähin kapakka, kysyy lähestyvä mies.
- En ole paikallisia, sanoo ystäväni.
Mies näyttää lähentyvän ystävääni liiaksi ja pikaistuksissani hoksaan tien toisella puolen Paviaani-nimisen baarin.
-Kato tuolla, Paviaani, tien toisella puolella, huudahdan ja kiskon hekottelevaa ystävääni tien toiselle puolelle.

Matkalta poimittua

Tämä viikko oli kaiken kaikkiaan rennommasta päästä täällä Ruotsinmaalla. Viikko käynnistyi kahdella vapaapäivällä, joista tiistaita vietettiin kansallispäivänä (ent. Ruotsin lipun päivä). Kansallispäivää vietettiin toistamiseen vapaana, ja sen takia käytännöt eivät vielä ole kovin selviä esimerkiksi sen suhteen millaista palkkaa työntekijälle tulisi maksaa. Minä vietin päivän lukemalla kirjoja ja shoppaamalla sekä fiikkailemalla.

Kirjat olivat ihan asiaakin - ongelmanratkaisua. Yksi tavallisimmista tavoista ratkaista ongelmia, similarity matching voi johtaa epäloogiseen käyttäytymiseen. Otetaan esimerkiksi junamatkustus, joka on kivaa - varsinkin jos on opiskelija Suomessa. Ja paljon ajottain matkaneena on helppo muistaa tilanne, jossa edellä mainittu asia ilmenee:

...
-Tässä olisivat matkalippusi, VR:n palveluneuvoja.
-Kiitos, matkalainen.
-Hyvää matkaa, VR:n palveluneuvoja.
-Kiitos samoin, matkalainen.
...

Toinen tavanomainen ongelmanratkaisutapa on frequency gambling. Arkinen esimerkki on päivämäärä. Yleensä se annetaan muodossa pp.kk.vv Suomessa, tästä poikkeavat muodot kuten vv.kk.pp aiheuttavat virheitä.

...vaikuttaa ulkonäkönsä perusteella umpikujalle jatkonsa suhteen....

Kieroon kasvatettua

Inhimilliset erehdykset ja virheet, jotka voivat aikaansaada katastrofaalisia seurauksia, johtuvat usein vaillinaisesta suunnittelusta ja mahdottomien tai hyvin epätodennäköisenä pidettyjen tapahtumaskenaarioiden toteutumisesta. Nykyinen yliopisto-opetus ei anna kattavaa näkemystä kokonaisvaltaisesta tuotesuunnittelusta ainakaan ohjelmistopuolella. Opiskelija oppii ehkä teknisen pätevyyden. Nykyiset käytännöt työelämässä johtavat siihen, että päätökset tehdään tähtäämällä maksimaaliseen tuottavuuteen osin turvallisuuden sekä käyttövarmuuden kustannuksella. Nykyisten suunnittelumenetelmät eivät taakaa vastuullista suunnittelua, ja tämä jättää tilaa virheille tuotetta käytettäessä.

Yksi parannuskohta koulutuksessa olisi antaa eväitä nähdä tuotekehitys kokonaisvaltaisesti. Vastuullisuutta tulisi korostaa, jotta yksittäisten laiminlyöntien kuten satunnaisesti ohjelmassa esiintyvän virheen ei annettaisi kasaantua yhdessä monien muiden tekijöiden kanssa aiheuttaen mahdollisesti stressaavia tilanteita, ja jopa onnettomuuksia. Käyttäjäystävällinen suunnittelu on muutakin kuin käyttäjien tutkimista, se muotoutuu vastuullisen kooderin käsissä. Ja loppuviimein edellytys vastuulliselle kooderin toiminnalle on organisaatio, joka tukee ja pitää keskeisinä arvoinaan niin käyttäjäystävällisyyttä kuin turvallisuutta.

Opetettu ja vallitsevat käytänteet tulisi kyseenalaistaa. Osittain vähäinen kyseenalaistus johtunee sisääntulevien taipumuksesta suunnata mielenkiintonsa suurelta osin vain tekniikkaan. Suutarin pysyminen lestissään auttaa tosin häntä pääsemään helpommalla, koska hänen ei tarvitse kyseenalaistaa taitojaan tai näkemyksiään. Tämä sisäänrakennettu suuntautuneisuus ja omien näkemyksien kyseenalaistamattomuus lienevät perua kasvatuksesta, koulutuksesta ja yhteiskunnasta. Miksi ihmeessä pitäisi pitäytyä yhdessä oikeassa vastauksessa, koska on ehkä vain oikeampia vastauksia.

Uppsala on viihtyisä ja kaunis kaupunki. Viihtyisän siitä tekee etenkin luonto, joka on rehevämpi ja monimuotoisempi kuin Tampereella. Nappasin perjantai-iltana muutamat kuvat matemaattis-informaatiotieteellisen yliopistorakennuksen ympäristöstä.
Uppsalan yliopisto on levittäytynyt ympäri kaupunkia. Nämä kuvat ovat Polacksbackenilta, jossa olen ollut viimeiset viikot.

Jos braillella varustettu keksipaketti edusti erikoisryhmien huomiointia tuotesuunnittelussa, niin seuraava on sitten vastakohta - se vastustaa kenen tahansa toimintaa. Uudella designilla varustettu jugurttipurkki avataan nykertämällä ensi muovisen spiraalin pää sormiin. Sen jälkeen spiraalia vedetään, jolloin purkin suu aukeaa kierros kierrokselta. Ensimmäinen vaikeus voi olla siinä, että spiraalin alkuosa katkeaa ja siinä tapauksessa tarvitaan sorminäppäryyttä ja voimaa, jotta spiraalista saadaan uudelleen kiinni. Tämän jälkeen spriraali voi katketa sitä vedettäessä, ja toisekseen jos spiraali ei katkea kesken vaan vedetään loppuun saakka kysymykseksi jää lentääkö ruotsalainen jugurttia ylt'ympäriinsä niin kuin suomalainen vai voidaanko olettaa että se pysyy spiraalissa kiinni?

Mummo ei saa tätä kyllä auki, koska minäkin selvisin siitä vain sisukkaasti yrittämällä. Markkinoija on ehkä ajatellut, että mummot eivät ole tämän tuotteen käyttäjäryhmää. Tosin tämä loistava oivallus estää käyttämistä - ehkä tämmöinen design voisi olla tupakka-askeissa ja viinapulloissa.